Ensin Volvo S80, sitten uusi V70 ja nyt urheilullinen perheauto S60. Coupémainen S60 poikkeaa muutenkin perinteisestä Volvo-kaavasta: saman mallisarjan sedan ja farmari eivät enää automaattisesti seuraa toisiaan. Volvo on tehnyt urheilullisia perheautoja ennenkin, pohjustaa projektivastaava Lars Erik Lundin Volvon nykystrategiaa. Viittaus vanhoihin pyhimys- (122 Sport) ja ralli- (PV 544 Sport) Volvoihin tuntuu vain kaukaa haetulta, mutta vanhat legendat ovat tänä päivänä tarpeen. Ollakseen iso nykyisessä automaailmassa ei riitä, että on nuorekas on oltava myös urheilullinen.

Päämuotoilija Peter Horbury esittelee uuden urheilusedanin ideaa. Volvo S60:n muodoille haetaan taustaa peräti hevosten ja kärryjen ajalta. Taitavat kynänvedot havainnollistavat, miten hevoset ja tila ovat ajan saatossa sijoittuneet samaan menopeliin. Volvo S60:n urheilullinen matkustamon kaari alkaa heti etupyörien takaa: viivan jännettä riittää, kunnes tilat viidelle on katettu. Taikatemppuhan tämä ei ole. Pohjalevy on sama kuin isossa S80-huippusedanissa ja ylemmän keskiluokan farmarissa, V70 Sportswagonissa. Keskiluokan sport-sedan on kylläkin edeltäjiään lyhyempi mutta akseliväliltään vielä 5 cm pidempi kuin S70 vanhalla pohjalevyllä. Volvon nykyinen mallistrategia syntyi, kun yhdistyminen Renaultin kanssa kariutui 1993 lopulla. Volvo S80 tehtiin ensisijaisesti vauraiden ja tyhjään pesään jääneiden varttuneiden parien ratoksi. Monipuolinen V70 Cross Country kehitettiin sen sijaan jo koko perheen käyttöön: neliveto tukee niin vanhempien kuin lastenkin harrastuksia.

Menevät Volvo S60 -mallit on taas suunniteltu hintaluokkaa halvemmiksi. Niiden ensisijaiseksi kohderyhmäksi kaavailtiin puolestaan lapsettomia tai juuri perheensä perustaneita nuoria pareja. Mutta projekti koettiin aikanaan taloudellisesti liian vaaralliseksi. Niinpä alkuperäinen vuoden 1999 aikataulu lykättiin vuoteen 2001, sittemmin markkinoille tulo päätettiin aikaistaa nykyiseksi. Vastaus siihen, miksi näin tehtiin, löytynee nykyisin Fordin laatuautoryhmään (Premium Automotive Group) kuuluvalle Volvolle asetetusta tavoitteesta: tuotannon tulee kasvaa vuositasolla peräti 600 000 autoon vuosiin 2004-2005 mennessä.

Tavoitteita on oltava, vaikka ne eivät välttämättä toteutuisikaan, toteaa Volvon uusi pääjohtaja Hans-Olov Olsson rauhallisena. Hänen nykyhuolenaan on myös päätös pienimpien S40/V40-mallien korvaajasta. Yhtiön kannattavaksi saneeranneen Tove Johannessonin, edellisen pääjohtajan, aika on ohitse. Uudelleenrakentamista riittää. Volvo-tavoitteen kovuutta kuvastaa se, että yhtiön on nostettava myyntiään peräti 50 % muutamassa vuodessa! Volvo S60 on kärkiase tässä markkinataistossa, jolla isketään menestyksekkäimpien kilpailijoiden osuuksiin. Alkaa keskiluokan huippukisa sitten takapenkiltä tai muualta, puntit ovat varsin tasoissa. Etuvetoisen S60:n akseliväli 2 715 mm on täsmälleen sama kuin Mersun uudessa C-sarjassa. BMW:n 3-sarjassa mittaa on sentti enemmän.

Volvo S60 tarjoaa joukon leveimmän takapenkin, mutta polvitilan ja päätilan kanssa vaihtuvat osat täpärästi saksalaisten eduksi. Coupémaisuus madaltaa: kulku Volvon takapenkille vaatii siksi kumarruksen. Ulos tultaessa kenkä ei takkuile kynnyksiin kuten C-Mersussa. Bemarissa lapikas sujahtaa takaovesta väljimmin. S60:n tavaratila poikkeaa hieman tavanomaisesta. Coupé-perä ja lyhyt takaylitys merkitsevät sitä, että takaluukku aukeaa käytännössä vain taakse. Tilan käyttökelpoisuus jää hieman saksalaiskilpailijoista, mutta tavaratila tarjoaa vielä kohtuulliset 425 VDA-litraa ilman häiritseviä saranoita. Tavarat joutuu lähinnä työntämään syvemmälle. Takaistuin on taitettavissa monikäyttöisesti eteen 40/60-suhteessa ja varustettu suksiluukulla. Volvo S60 täyttää siis pitkälti perheauton mitat ensisijaisesta kohderyhmästään huolimatta. Ulottuvat alustamitat pitävät ajettavuuden hyvässä ryhdissä. Raameja riittää. Painoa V70-malleihin nähden on satakunta kiloa vähemmän. Tällä on myös kulkua piristävä vaikutus. Ratakierrokset varmistavat alkuaavistuksen maantiellä oikeaksi. Alusta sietää melkoista renkaan notkutusta, olkoonkin, että ensituntuma perustuu 2.4- (170 hv) ja T5-malleissa alkuperäistä leveämpään rengaskokoon.

S60 ei kuitenkaan kynnä rajummassakaan pakotuksessa. Volvon nopeapomppuisena kaarteleva käsittelyrata on jo sinällään osoitus ruotsalaistehtaan vaatimuksista. Varmakäytöksisyys ja joustavuus ovat valttia. Koeautoissa oli yhä pieniä yksilöeroja. Maantiellä kokeilemiemme S60 2.4- (170 hv) ja 2.4T- (200 hv) mallien ohjaustuntumassa tuntui olevan aavistuksenomainen ero, vaikka rengaskoko ja alusta olivat samat. Leveän auton kevytkäyttöiseen joskin kohtuuhyvin palauttavaan ohjaukseen jäi kuitenkin lievä yleistoive: pieni lisäjämäkkyys toisi täsmällisyyttä. Radalla kyntensä näyttänyt T5 (250 hv) tuntuu luonnollisesti kaikilta osin edeltäviä jämerämmältä. Automaattivaihteisen autoyksilön perä vaikutti kovemmassa käsittelyssä kuitenkin hermostuneemmalta huippuversion tehoilla. Loppuviritykset tehtäneen tuotantomalleihin.

Etuistuimelta tarkastellen S60:n mahdollisuudet menestykseen vaikuttavat erinomaisilta. Missä määrin Volvon uusi sport-sedan määritellään ajajan autoksi, on tietysti makukysymys. Se ei ole takavetoinen, eivätkä kaikki takavetofanit siedä etuvetoisen ohjaussuunnittelussa tehtyjä kompromisseja. Vetävien pyörien vaikutus on otettava huomioon. Volvo S60 -sarjan viisisylinteriset ovat samoja uuden RN-sarjan moottoreita, jotka esiteltiin keväällä V70-malleissa. Vapaasti hengittävä 170 hv 2,4-litrainen tarjoaa niistä jo kunnon papua tässä painoluokassa. Sillä kampeaa kummasti Bemarin ja C-Mersun pienten kuutoskoneiden rinnalla. 2.4T-pienpaineturbolla hätyytellään jo isompien kuutosmallien mielenrauhaa. Erikoismallien vertailu on aivan oma lukunsa. Todettakoon vain, että huipputykki T5 otti Hälleredin kallistetulla nopeusradalla mittariin täydet 260 km/h ja vähän ylikin. Tavallista korkeapaineisemmin ahtopainein tai ei, virallista huippunopeutta ei tehdas vielä anna. Perusmalli S60 2.4 140-hevosvoimaisena ei ollut lehdistön ajettavana.

Mielenkiintoa riittää vielä jatkossakin: Volvon oma common rail eli viisisylinterinen diesel yhteispaineruiskutuksella (160+ hv) esitellään jo ensi vuoden alussa